Rohkeutta vastata ilmastonmuutokseen – ei anneta pelon voittaa

Ilmastonmuutoksen torjuminen on ihmiskunnan suurin haaste, johon on aika vastata kunnianhimoisesti. Nyt on historiallinen mahdollisuus luoda uudenlainen ja aidosti yhdessä rakennettu yhteiskunta; tasa-arvoon ja kestävään hyvinvointiin panostava Suomi.

Vastaukset haasteeseen tiedetään jo. Päästöt alas, hiilinielut ylös ja rahavirrat kestävän hyvinvoinnin tueksi panostamalla perustuloon, asumiseen ja tasa-arvoon. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä isot päätökset.

Missä mennään?

Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan meillä on vielä mahdollisuus torjua ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Toimia täytyy heti. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjen pitää puolittua vuoteen 2030 mennessä ja olla hiilinegatiivisia vuoteen 2030 mennessä.

Käytännössä tämä vaatii nopeita, kattavia ja uudenlaisia muutoksia yhteiskunnan jokaisella osa-alueella asumisesta liikenteeseen, energiaan ja teollisuuteen. Seuraavat 12 vuotta ovat ratkaisevia. Siksi tuleva eduskunta on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Suomi on pohjoinen kylmä maa. Täällä on pitkät välimatkat ja energiaa kulutetaan paljon. Suomi on kuitenkin myös korkean osaamisen ja teknologian maa, jolla on kokemusta isojen muutosten eteen ponnistelusta.

Siksi Suomella on erinomaiset edellytykset vastata haasteeseen. Meillä on mahdollisuus ja vastuu näyttää globaalia johtajuutta ilmastokysymyksissä.

Tähän asti ilmastopolitiikka on ollut kunnianhimotonta. Suomi sitoutui Pariisin ilmastosopimukseen, mutta esimerkiksi metsähakkuiden kasvattaminen on käytännössä nollannut päästövähennysten vaikutuksen täysin, ja vuoden 2019 budjetissa fossiilista energiaa tuetaan yhä noin 2 miljardilla eurolla.

Ilmastonmuutoksessa on kysymys tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Se liittyy olennaisesti jokapäiväiseen elämään, siihen miten asumme, liikumme, syömme ja kulutamme. Työssäni syrjäytyneiden nuorten parissa olen nähnyt, kuinka myös vähäosaisilla on halua vaikuttaa, mutta köyhyys vaikeuttaa myös ilmastoystävällisten valintojen tekemiseen.

Päättäjien on tehtävä isot rakenteelliset muutokset. Kaupunginvaltuutettuna olen pyrkinyt edistämään kaupungin roolia ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Kaupungit voisivat esimerkiksi tarjota asukkaille konkreettisen tietopaketin, joiden avulla kestävän arjen valintoja on helpompi tehdä.

Mitä tehdään?

Eduskunnassa haluan vaikuttaa siihen, että voimme laittaa yhteiskuntamme peruspalikat uusiksi. Ilmastonmuutoksen torjunnan tulee ohjata kaikkea poliittista päätöksentekoa kuten julkisia hankintoja, investointeja ja verotusta.

On erityisen tärkeää kuunnella asiantuntijoita ja pohjata päätökset uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen. Ympäristölle haitallisista yritystuista on luovuttava ja investoitava sen sijaan puhtaaseen energiaan, julkiseen liikenteeseen ja kattaviin energiaremontteihin.

Meidän tulee varmistaa, että kaikkein pienituloisimmat eivät joudu ilmastonmuutoksen suurimmiksi maksajiksi. Rakenteellisten muutosten lisäksi on panostettava perustuloon ja koulutukseen sekä turvata ihmisten toimeentulo yhteiskunnallisen siirtymävaiheen yli.

Lisäksi täytyy kannustaa innovatiiviseen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tukea uudenlaista, ympäristöystävällistä taloutta. Näin meillä on mahdollisuus muuttaa koko yhteiskuntaa kestävämmäksi, oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

Lupaukseni:

• Hiilipäästöt alas, nielut ylös ja nettovaikutus negatiivinen vuoteen 2030 mennessä.

• Oikealla verotuksella halvempaa kasvisruokaa!

• Maksuton joukkoliikenne suuriin kaupunkeihin!

• Poistetaan haitalliset yritystuet!

• Lopetetaan fossiilisten polttoaineiden käyttö vuoteen 2035 mennessä: kivihiili vuonna 2025, turve 2030 ja muut fossiiliset polttoaineet vuoteen 2035 mennessä. Investoidaan sen sijaan puhtaaseen energiaan.

• Tieteellinen tutkimus ja ilmastovaikutusten arviointi kaiken päätöksenteon pohjaksi