Hyvinvointivaltio 2.0: rohkeasti kohti reilumpaa työelämää ja perustuloa kohti


Reilu työelämä ja rohkea perustuloon siirtyminen ovat kestävän hyvinvoinnin perusta. Perustulolla Suomi vastaa työelämän suureen murrokseen. Työelämän kurjistamisen on loputtava. Työttömiä ei tule rangaista siitä, että työtä ei ole tarjolla kaikille.

Missä mennään?

Työelämästä ja perustulosta keskustellaan usein erikseen, vaikka tosiasiassa on kyse samasta kokonaisuudesta. Nykyajan työelämä on pirstaleista ja epätasapainoista. Monet uupuvat työtaakan alla, toiset taas tasapainoilevat pätkätöiden ja joustamattoman tukijärjestelmän viidakossa, joka ei myöskään ota freelancereiden, pienyrittäjien ja keikkatyöläisten asemaa huomioon.

Tämän lisäksi nykyinen hallitus on heikentänyt työehtoja, pidentänyt työaikoja ja leikannut julkisen sektorin lomarahoja. Sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla on heikentynyt, sillä julkisen sektorin työntekijöistä valtaosa on naisia, ja juuri julkisen sektorin työntekijät ovat saaneet kärsiä eniten.

Tukien hajauttaminen monelle luukulle on vanhentunut malli, joka luo kannustinloukkuja ja turhaa byrokratiaa. Olen omassa työssäni nuorten parissa nähnyt, kuinka tukien pitkittynyt käsittelyaika voi romuttaa ihmisen koko talouden pitkäksikin ajaksi.

Helsingin kaupunginvaltuustossa tein aloitteen anonyymistä rekrytoinnista, joka takaa työnhakijoiden yhdenvertaisuuden kansalaisuudesta, sukupuolesta tai iästä riippumatta. Reilumman, tasa-arvoisemman työelämän luomisen tulee olla seuraavan eduskunnan tärkeimpiä tavoitteita.

Mitä tehdään?

Työntekijöiden asema tulee turvata. Työhyvinvoinnista ja työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Työehtojen heikentäminen tai kilpailukykysopimuksen kaltaiset, työn kuormittavuutta lisäävät ratkaisut eivät ole askeleita oikeaan suuntaan.

Työntekijöiden asemaa heikentävien sopimusten sijaan työn tehokkuutta nostetaan takaamalla, että ihmisille jää töiden lisäksi tarpeeksi vapaa-aikaa. Työnteko mahdollistetaan yhä useammalle lyhentämällä työaikoja, esimerkiksi 30-tuntiseen työviikkoon siirtymällä.

Haluan edistää tasa-arvoista työelämää. Tällä hetkellä lasten saantiin liittyvät kulut kaatuvat pääsääntöisesti naisten työnantajille, koska naiset käyttävät enemmän perhevapaita. Perhevapaauudistus on toteutettava niin, että molemmille vanhemmille varataan yhtä suuret kiintiöt, mikä kannustaa tasapuolisempaan vanhemmuuteen.

Työn murrokseen tulee vastata perustulolla ja satsaamalla ihmisten osaamiseen ja koulutukseen. Koulutuksen ja työn yhdistämisestä on tehtävä nykyistä joustavampaa. Yksi polku tähän ovat oppisopimuspaikat, joiden määrää on lisättävä ja joihin pääsyä on helpotettava.

Tuet yhdistetään ensin kattavaksi perusturvaksi, jonka kautta siirrytään perustuloon, jotta ihmisille jää energiaa olla aktiivisia ja hyvinvointi lisääntyy. Toteutetaan uusi, laajempi perustulokokeilu, jossa tutkitaan työllistymisen lisäksi myös perustulon sosiaalisia ja psykologisia ja vaikutuksia. Perustulo rahoitetaan progressiivista verotusastetta kasvattamalla.

Lupaukseni:

• Hyvinvointivaltio 2.0: siirrytään rohkeasti perusturvan kautta perustuloon – yhdenvertainen Suomi kaikille!

• Siirrytään lyhyempään työviikkoon – tuetaan työtä tekevien hyvinvointia ja mahdollistetaan yhä useammalle työnteko!

• Mahdollistetaan joustava työn ja opiskelun yhdistäminen – tulevaisuuden ekologinen tuotanto tarvitsee osaavia suomalaisia ja innovatiivista tutkimusta!