fbpx

Kaikilla on oikeus turvalliseen elämään

Tämä sydämetön meininki ei voi jatkua enää näin!

Hädässä olevat ihmiset ovat osoittaneet mieltään pakkasessa silmiemme edessä jo 13 päivää. Migri on viimein myöntänyt, että turvapaikkapäätöksissä on tapahtunut virheitä. Asemalla me näemme ne virheet – nuoria miehiä vaikka yöpaikkaa, hajotettuja perheitä, pelkoa ja kauhua. Mielenilmauksessa vastustetaan pakkopalautuksia sodan ja vainon keskelle ja vaaditaan oikeudenmukaisuutta ja reilua lainmukaista käsittelyä turvapaikkahakemuksille.Palautuksia ei voi tehdä, jos valitusprosessi on kesken. Niiden aika on, kun korkein hallinto-oikeus on päätöksensä tehnyt ja silloinkin ihmisille on annettava aikaa järjestää asiansa ja tarpeeksi tietoa prosessista. Turvapaikanhakijat pelkäävät palauttamisen merkitsevän varmaa kuolemaa. Migri puhuu päätöksissä “pelosta, joka ei ole objektiivisesti perusteltua”. Pelko ja kauhu on tunne, se ei ole koskaan objektiivista. Pelon keskellä on kammottavaa elää, johtui pelko sitten uskonnosta, ammatista, elämänhistoriasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Kotinsa jättäneille pelko on todellisuutta – kuka haluaisi elää varjoelämää Helsingin pakkasissa, kadulla ja paperittomana jos olisi todellinen vaihtoehto? Asema-aukion mielenosoittajat protestoivat myös viranomaisten kylmää perhekäsitystä vastaan. Migri karkottaa esimerkiksi tänne paenneiden perheiden juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneet lapset todeten, etteivät he enää kuulu perheeseen. Keskimääräinen suomalainen 18-vuotias asuu vielä kotonaan ja tanssii lukiossa vanhojen tansseja tai opiskelee ammattiin vanhempiensa tuella. Turvapaikan saaneiden perheita ei saa hajottaa, oikeus sisaruksiin kuuluu lapsen oikeuksien julistukseen, jonka Suomikin on allekirjoittanut.

Nyt yksittäiset hallituspuolueiden edustajat puhuvat pakolaisten laillisen mielenilmauksen hajoamisesta. Tämä peittäisi ongelman silmistämme hetkellisesti. Sitäkö me haluamme? Eikö ole parempi, että tiedämme, mitä paperittomiksi tänne jääville kuuluu? Asema-aukiolla on myös Suomi ensin – väkeä. Jos jompi kumpi mielenosoitus pitää turvallisuussyistä hajottaa, niin minä vaadin, että se on se jonka järjestäjät eivät tottele poliiseja ja jonka väki aiheuttaa lisää pelkoa henkensä edestä mieltään osoittaville.

Epäinhimillinen ja lyhytnäköinen turvapaikkapolitiikka on tiensä päässä. Paperittomuuden sijasta toimiva ratkaisu voisi löytyä esimerkiksi tilapäisistä oleskeluluvista ja työskentelyoikeuksista. Ehdotukseni tulisi edullisemmaksi kuin nykyiset järjestelyt, koska ihmiset voisivat vapaasti ja joustavasti elättää itsensä omalla työllään.

Kukaan ei ole ihmisenä laiton. Tämä hallituksen on hyvä muistaa silloinkin kun päätetään toimenpiteistä. Tämäkin tapaamani 13-vuotias Abdull haluaisi elää ja kasvaa Suomessa rauhassa. Hän unelmoi Suomen edustamisesta urheilussa. Ei hän ole laiton, hän on nuori poika elämä edessään ja täynnä haaveita, ihmisen kokoinen paketti potentiaalia. Kielteisten päätösten ja karkotusten kohteet ovat ihmisiä kuten sinä ja minä.

On häpeä Suomelle, että Suomen turvapaikkapolitiikan takia ihmiset palelevat ulkona. Olen surullinen ja vihainen siitä. Jotain hyvääkin tässä kuitenkin on – se, miten kymmenet, sadat ja tuhannet suomalaiset ja Suomessa asuvat ihmiset ovat osoittaneet näille ihmisille tukensa ja solidaarisuutensa. Ja se, kuinka mielenosoittajat kaiken huolen ja epätoivon keskellä jaksavat hymyillä, kertoa asioistaan ja tarjota meille teetä.

#oikeuselää